Kirjoittajan arkistot:yllapito

Metodologiaseminaari 2017

16. metodologiaseminaari: Mitä järkeä?
Laurea ammattikorkeakoulu/ Tikkurilan kampus/ Ratatie 22, 01300 Vantaa /Tila B303ke 26.4.2017

1. Pääluento: Ilkka Niiniluoto, akateemikko
(ks. Suomen akatemia, suomalaiset-tieteen-akateemikot: Ilkka Niiniluoto)

2.pääluento: Kaisu Mälkki, FT, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

Praba (The Finnish Society for Practice Based Inquiry) pyrkii jäsentämään käytäntölähtöisen tutkimuksen ja työelämän kehittämiseen liittyviä näkökulmia eri suunnista. Käytäntölähtöisyys on yksi tapa jäsentää myös ammattikorkeakoulun tehtävää.

Metodologiaseminaari on jo perinteeksi muodostunut ammattikorkeakoulututkimuksen perusteiden tutkimusseminaari. Kevään 2017 seminaari on järjestyksessä jo 16. kerta, kun käytäntölähtöisestä tutkimuksesta kiinnostuneet ovat kokoontuneet yhteen. Seminaarin teemat ovat vaihdelleet, mutta aina liittyneet ammattikorkeakoulututkimuksen keskeisiin alueisiin.

Tänä vuonna seminaarin teemana on järki. Onko kaikki järkevä todellista ja kaikki todellinen on järkevää, kuten Hegel totesi? Onko toimintojen jatkuva tuloksellistaminen järkevää? Korkeakoulujen edellytetään kouluttavan huippuammattilaisia: onko tällainen koulutustavoite lainkaan järkevä? Olisiko järkevää painottaa enenevässä määrin kasvatuksellisuutta? Tarkoituksena on pohtia ja problematisoida järkeä ja järjellisyyttä, miten järki liittyy esimerkiksi laskelmoivaan rationaalisuuteen tai tunteisiin? Teemaan liittyen on mahdollista julkaista artikkelikirja.

Seminaarissa järjestetään osallistujien tutkimussessioita, johon toivomme keskustelua herättäviä alustuksia. Alustusten toivotaan problematisoivan väljästi seminaarin teemaa.

Pyydämme osallistujia lähettämään lyhyt tiivistelmä (100-200 sanaa) esityksestä, josta käy ilmi esittäjän nimi ja organisaatio sekä lyhyt kuvaus alustuksen tematiikasta. Tiivistelmä tulee lähettää sähköpostilla osoitteeseen metodologiaseminaari@gmail.com 18.4.2017 mennessä. Samaan osoitteeseen voit halutessasi myös ilmoittaa seminaari-osanottosi.

Ilmoittautuminen seminaariin Ilmoittaudu seminaariin 18.4.2017 mennessä tästä: https://www.lyyti.in/Metodologiasemi-naari_2642017_Mita_jarkea_6886

Ohjelma ke 26.4.2017

9.00 – 9.30        Ilmoittautuminen
9.30 –  9.45        Seminaarin avaus: Laurean edustaja
9.45 – 10.00      Praban tervehdys
10.00 – 10.45    1. Pääluento: Ilkka Niiniluoto, akateemikko
10.45 – 11.15    Keskustelua
11.30 – 12.30    Lounas
12.30 – 14.00    Rinnakkaiset sessiot
14.00 – 14.30    Kahvitauko
14.45 – 15.30    2. pääluento: Kaisu Mälkki, FT, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

Kirjoittajakutsu 2017: Hyöty

Kirjoittajakutsu 2017: Hyöty

Hyvä elämä -kirja sai paljon positiivista palautetta. Käytäntölähtöisen tutkimuksen yhdistys on aloittamassa uutta kirjanhanketta. Kirjan nimeksi on alustavasti sovittu hyöty.

Hyöty

Hyöty on jotain tavoiteltavaa. Kuitenkaan kukaan ei oikeastaan tiedä, mitä hyöty on tai miksi juuri se olisi tavoiteltavaa. Lienee käsitteellisesti selvää, ettei haitta voi olla toimintojemme viimekätinen tavoite. Kuitenkaan tämä ei riitä luonnehtimaan hyötyä. Eri aikakausina hyödyllä on tarkoitettu eri asioita. Miten hyöty on muuntunut historian saatossa. Voiko hyödyllinen muuntua hyödyttömäksi tai jopa haitalliseksi? Miten hyöty liittyy kasvatukseen? Hyötyä ja hyödyllisyyttä ei tule tarkastella vain filosofis-käsitteellisesti, vaan myös käytännöllisesti. Hyöty on monien käytännöllisten pyrkimystemme eksplisiittisesti ilmaistu tavoite. Millaisia asioita tällöin tavoittelemme? Onko tällainen hyöty relatiivista joihinkin, mahdollisesti ilmaisemattomiin, oletuksiin tai intresseihin?

Kirja jakautuu alustavasti seuraaviin pääteemoihin:

I Hyödyn filosofiset perusteet
1700-lukua kutsutaan yleisesti hyödyn aikakaudeksi. Tuolloin moderni luonnontieteellinen tutkimus kehittyi ja tieteen ja inhimillisten tarpeiden välinen yhteys alkoi tulla yhä selkeämmin esiin. Kuitenkin tällöin tiedettä tehtiin samalla myös Jumalan kunniaksi. Humboldtin yliopisto ei ollut vain huippututkimukseen tai hyödylliseen tutkimukseen keskittyvä tutkimuslaitos, vaan pedagoginen laitos, jonka keskeinen tehtävä oli kasvatuksellinen. Siten tutkimus ja kasvatus olivat jälleen yhdessä.  Mitkä tekijät tekevät jostain aikakaudesta hyödyn aikakauden? Mikä on se hyöty, jota aikakausi tavoittelee tai tulisi tavoitella?

II Hyödylliset projektit
Tutkimuksen hyödyllisyydestä puhuttaessa ei useinkaan tuoda esiin mitä hyödyllä tarkoitetaan tai kenen hyötyjä ensisijaisesti on ajateltu. Onko innovaatioista hyötyä? Onko hyödyllistä kiihdyttää ideointia erilaisin projektein? Kenelle siitä on hyötyä? Puhuttaessa esimerkiksi hyötyliikunnasta, nähdään liikunta instrumentaalisena asiana. Miten instrumentalismi liittyy hyötyyn? Palveleeko tällainen instrumentalismi samalla kertaa eri asioita? Miten käy, jos projektilla ei ole (reaalista) kohdetta? Muuntuuko hyöty vain subjektiiviseksi tuntemukseksi?

III Hyödyllinen hallinto
Weberillä byrokratia ei ollut vain kasvoton koneisto, joka alistaa ihmiset alleen. Byrokratian tarkoitus oli tuottaa oikeudenmukaista ja läpinäkyvää hallintoa. Tällainen tekee organisaatioista parempia sekä siellä työskenteleville että sen ”kohteiksi” joutuville. Miten hallinto on nykyisin hyödyksi? Tai kenen hyödyksi hallinto toimii? Miten hallinnon karsiminen hyödyntää ihmisiä tai yhteiskuntaa? Mitä on ”turha byrokratia”? Kun karsitaan byrokratiaa, niin onko vaarassa, että samalla Weberin asettamat byrokratian positiiviset puolet (esim. oikeudenmukaisuus ja avoimuus) samalla katoavat?

Artikkeleiden valmistelu
Kirjan valmistelussa hyödynnetään toimitus- ja refereemenettelyä. Artikkelin hyväksyminen kirjaan tapahtuu vasta referee-lausuntojen perusteella. Kirjoittajien tulee hyväksyä se periaate, että toimitustyössä tekstiin tehdään mahdollisesti joitakin lisäyksiä, muokkauksia tai poistoja. Kirjan valmistumisaikataulu on tarkemmin alla. Emme maksa kirjoittajille palkkiota.

Kirjan toimittajat ovat Arto Mutanen (arto.mutanen@gmail.com), Pia Houni (pia.houni@ttl.fi) ja Jarmo Mäntyvaara (jarmo.mantyvaara@turkuamk.fi).

Kirjan valmistelussa noudatetaan seuraavaa aikataulua:
1.12.2016 Lähetettävä toimittajalle otsikko ja lyhyt kuvaus artikkelista
5.5.2017 Lähetettävä toimittajalle artikkelin ensimmäinen versio

Referee-kierros:
14.8.2017 Toimittaja lähettää referee-kommentit ja muokkauspyynnöt artikkeleihi
15.9.2017 Muokatut artikkelit toimittajalle
31.9.2017 Toimittaja ilmoittaa hyväksynnästä

Tämän jälkeen tekninen toimitustyö, kirjoittajien mahdollisuus tarkistaa artikkelin lopullinen muoto sekä kirjan painatus myöhemmin ilmoitetun aikataulun mukaisesti.

Kirjan kustantaja varmistuu myöhemmin.

Artikkelin ideaalikoko on 10-12 liuskaa.
Taittoteknisistä syistä pyydämme välttämään alaviitteitä.

Lähdeluettelo- ja viittausohjeet löytyvät Käytäntölähtöisen tutkimuksen yhdistyksen verkkosivulta: http://www.praba.fi/?page_id=312

Kirjahanke: Hyvä Elämä (tietoja kirjasta, kirjan linkki ja käytetyt kirjoittaja-ohjeet)

Kirjahankkeen 2015 – 2016 teemana oli  hyvä elämä: käytäntö, tutkimus ja ammattipedagogiikka. 

Kirja julkaistiin kesäkuussa 2016.

hyvaelama2016

Kirja jakautuu pääteemoihin:

I Hyveet ja hyvään elämään kasvaminen
II Ammattipedagogiikka hyvän elämän toteuttaajana
III Hyvä työelämä

 

Kirjan voi ladata sähköisenä ilmaiseksi itselleen osoitteesta:

http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166081.pdf

 

Kirjaan kutsuttiin kirjoittajia ammattikorkeakouluista, yliopistoista ja käytännön ammattipedagogiikan kehittäjiä AOKK:n verkostojen kautta, Ottu ry:n piiristä ja Praban piiristä.

Toimittajina olivat Arto Mutanen, Mauri Kantola, Hannu Kotila ja Liisa Vanhanen-Nuutinen

Artikkeleiden valmistelu

Kirjan valmistelussa hyödynnettiin toimitus- ja refereemenettelyä. Artikkelin hyväksyminen kirjaan tapahtui referee-lausuntojen perusteella. Kirjoittajien tuli hyväksyä se periaate, että toimitustyössä tekstiin tehdään mahdollisesti joitakin lisäyksiä, muokkauksia tai poistoja. Kirjan valmistumisaikataulu oli:

  • 15.5.2015 Lähetettävä toimittajalle otsikko ja lyhyt kuvaus artikkelista
  • 25.9.2015 Lähetettävä toimittajalle artikkelin ensimmäinen versio

Referee-kierros:

  • 30.10.2015 Toimittaja lähettää referee-kommentit ja muokkauspyynnöt artikkeleihin
  • 27.11.2015 Muokatut artikkelit toimittajalle
  • 18.12.2015 Toimittaja ilmoittaa hyväksynnästä

tekninen toimitustyö:

Helmikuu 2016 vedosten tarkistaminen

Maaliskuu-huhtikuu 2016 kirjan julkaiseminen

Kirjoitusohjeet
Artikkelin ideaalikoko on 10-12 liuskaa.

Taittoteknisistä syistä pyydämme välttämään alaviitteitä.

1. Kappaleiden alkuun ei sisennyksiä. Kappaleet erotetaan yhdellä tyhjällä rivillä.

2. Pakollinen rivinvaihto vain kappaleiden väliin (ei siis rivin loppuun).

3. Älkää käyttäkö mitään erikoiskoodeja.

4. Lähettäkää taulukot ja graafiset esitykset omana tiedostonaan.

7. Taulukot lähetetään tekstitiedostona, jossa sarakkeet erotetaan toisistaan

painamalla kerran tabulaattoria (tai excel-tiedostona).

8. Käsikirjoitukset kirjoitetaan 1 rivivälillä ja lähetetään toimittajalle sähköpostitse

9. Tekstissä lähdeviitteet merkitään sulkuihin seuraavasti:

(Kansanen 1991, 14), (Lincoln & Guba 1985), (Marton ym. 1985). Artikkelin tai katsauksen loppuun sijoitetaan lähdeluettelo otsikolla ”Lähteet” seuraavien esimerkkien mukaisesti:

Lincoln, Y.S. & Guba, E.G. 1985. Naturalistic inquiry. Beverly Hills, Ca: Sage.

Marton, F., Dahlgren, L.O., Svensson, L. & Säljö, R. 1985. Oppimisen ohjaaminen. (Suom. Eeva Pilvinen). Espoo: Weilin + Göös.

MacDonald, B. 1987. Evaluation and control of education. Teoksessa R. Murphy & H. Torrance (toim.) Evaluating education: Issues and methods. London: Harper & Row, 36-48.

Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean mietintö 1. Komiteanmietintö 1970: A 4. Helsinki: Valtion painatuskeskus.

Savolainen, H. & Lukkari, M. 1994. Käyttäytymishäiriö: ilmiö vai häiriö tutkimuskäytännöissä? Kasvatus 25 (3), 274-280.

Takala, S. 1991. Mitä meidän tulisi oppia menneistä vuosista? Teoksessa E. Kangasniemi & H. Saari (toim.) Arviointia ja ajatuksia koulun kehittämisestä. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisusarja B. Teoriaa ja käytäntöä 69, 49-58.

Marinara, M. 1995. Theory, self, and rhetoric or, what to do with Ariadne’s thread. (ERIC Document Reproduction Service, No ED 397 428.

Metodologiaseminaari 2015

Kevään 2015 seminaarin teema on Hyvä elämä: käytäntö, tutkimus ja ammattipedagogiikka. Seminaarin pääluennoitsijat ovat professori Sami Pihlström, Helsingin yliopisto sekä dosentti Pia Houni, jotka molemmat ovat ansioituneita asiantuntijoita seminaarin teeman alalla.

Ilmoittautumisaikaa on jatkettu 17.4.2015 asti, ilmoittautumiset ja esitysten tiivistelmät osoitteeseen metodologiaseminaari@gmail.com.

Seminaarin teemaan liittyen on tarkoitus kirjoittaa artikkelikirja, joka julkaistaan seuraavan metodologiaseminaarin yhteydessä. Esitysten pitäjien on mahdollista kirjoittaa artikkeli esityksensä pohjalta. Metodologiaseminaari on jo perinteeksi muodostunut ammattikorkeakoulututkimuksen perusteiden tutkimusseminaari. Seminaarin teemat ovat vaihdelleet, mutta aina liittyneet ammattikorkeakoulututkimuksen keskeisiin alueisiin.

Aristoteelinen tieteiden jaottelu teoreettisiin ja käytännöllisiin tapahtuu niiden päämäärän kautta. Teoreettisten tieteiden tavoitteena on tieto ja siten totuus ja käytännöllisten tieteiden tavoitteena on toiminnan ohjaaminen. Edelliset nähdään helposti itseisarvoisena tutkimuksena, tietoa tiedon itsensä takia.

Toiminnan ohjaaminen puolestaan on sitoutunut käytännön arvoihin, tavoitteena ei ole vain jotain tässä ja nyt toimivaa, vaan ihmisen hyvä elämä. Käytäntölähtöinen ammattipedagoginen tutkimus liittyy usein ammattialoihin ja -taitoihin. Tällaisen tutkimuksen ”tieteellistäminen” johtaa helposti keinojen tutkimukseen, päämäärien puntaroinnin jäädessä taka-alalle.   Kuitenkin olisi luontevaa kytkeä käytäntölähtöinen tutkimus aristoteelisiin käytännöllisiin tieteisiin.

Mikä rooli teoreettisilla tieteillä on tällaisessa käytännöllisessä tutkimuksessa? Miten päämäärien asettaminen ja puntarointi tapahtuu? Päämääriä jäsentävät esimerkiksi sivistys, kasvatus, terveys, hyvinvointi sekä turvallisuus. Miten näistä asioista huolehditaan? Tarvitaanko kullekin oma tieteenalansa vai voidaanko niitä liittää yhteen esimerkiksi käytäntölähtöisen tutkimuksen piiriin?

Problematiikkaa voidaan lähestyä keskittymällä eri alojen erityiskysymyksiin tai muotoilemalla kaikkia aloja koskettavia yleisiä kysymyksiä: Mitä on ammattipedagogiikka, miten se liittyy hyvään elämään. Miten käytäntölähtöinen tutkimus kytkeytyy hyvän elämän edistämiseen? Miten eri alat suhteutuvat tähän päämäärään? Miten hyvä elämä määrittyy? Kohtuullisuus on keskeinen hyvää elämää määrittävä käsite: Kenen toimesta ja näkökulmasta kohtuullisuus määrittyy?

Näitä kysymyksiä voi lähestyä filosofisesti, mutta myös käytännön ammattipedagogiikan näkökulmasta käsin. Käytännön näkökulmaa voidaan valottaa tutkimuksellisesti, mutta myös käytäntöjä ja niiden kehittämistoimintaa problematisoimalla. Miten vastuullisuus liittyy työtoimintaan tai kehittämistoimintaan?

Seminaarissa järjestetään osallistujien tutkimussessioita, johon toivomme keskustelua herättäviä alustuksia. Alustusten toivotaan problematisoivan seminaarin teemaa. Esitysten teemat voivat olla esimerkiksi: hyvä elämä, hyvän elämän mahdollistaminen, vastuullinen kehittämistoiminta, vastuullinen liike-elämä tai hyvä käytäntö. Pyydämme osallistujia lähettämään lyhyt tiivistelmä (100-200 sanaa) esityksestä, josta käy ilmi esittäjän nimi ja organisaatio sekä lyhyt kuvaus alustuksen tematiikasta. Tiivistelmä tulee lähettää sähköpostilla osoitteeseen metodologiaseminaari@gmail.com 17.4.2015 mennessä.

Sami Pihlström on suomalainen filosofi. Pihlströmin erikoisalueita ovat muun muassa pragmatismi, realismin ongelma ja uskonnonfilosofia. Sami Pihlström toimii Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtajana. Hän on Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan uskonnonfilosofian professori sekä Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian dosentti.

Pia Houni on nykyisen erikoistutkijan työpestin lisäksi toiminut professorina, Teatterimuseon johtajana ja dramaturgian lehtorina. Tietokirjoittamisen lisäksi hän on tehnyt dramatisointeja, lyhytelokuvakäsikirjoituksia, kolumneja, kritiikkejä, blogeja, runoja ja laululyriikkaa. Pia Houni on myös teatterin ja draaman tutkimuksen dosentti.

Tietoa seminaarista:

Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun sivuilta http://www.haaga-helia.fi/fi/koulutus/ammatillinen-opettajakorkeakoulu/amkpeda-verstas

Käytäntölähtöisen tutkimuksen yhdistyksen verkkosivuilta: www.praba.fi

Seminaarin 29.4.2015 esityksiä:
Arto Mutanen_Hyveesta ja Kasvatuksesta
Tiina Rautkorpi_Kaytantojen dialoginen levittaminen
Moore Hyvä kirjoittamisen käytäntö
Kämäräinen,Moore,Mönkkönen,Saarti Tietoperustahuolia ja käsitevälineitä

Aika: 29.4.2015
Paikka: Haaga-Helia Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Ratapihantie 13, 00520 HELSINKI

 Ohjelma

9.00 – 9.30                   Aamukahvi ja ilmoittautuminen
9.30-10.00                    Seminaarin avaus, Haaga-Helian edustaja

10.00 – 11.30               Luento: Hyvän elämän edistäminen – vai pahan välttäminen?
professori Sami Pihlström, Helsingin yliopisto
pj. Hannu Kotila

11.30 – 12.30               Omakustanteinen lounas

12.30 – 14.00               Rinnakkaiset sessiot

Sessio A, tila 8202a
pj. Liisa Vanhanen-Nuutinen
Sessio B, tila 8202c
pj. Tiina Rautkorpi
Sessio C, tila 8203
pj. Hannu Kotila
Kimmo Mäki:
Opettajankouluttajan
osaaminen

Kaisu Mälkki ja Juha Mälkki:
Opettajien opettajat hyvän airueina, yksilöllisten ja yhteisöllisten tarpeiden ristipaineessa

Mirja Kälviäinen:
Miten jatkokoulutus mahdollistaa hyvää elämää?
Elsa Keskitalo, Päivi Vuokila-
Oikkonen, Ikali Karvinen ja
Pekka Launonen:
Osallistuva tutkimus muutoksen tuottamisessa
Juha Kämäräinen, Erja Moore, Ilkka Mönkkönen ja Jarmo Saarti: Tietoperustahuolia ja käsitevälineitäTiina Rautkorpi:
Parhaiden käytäntöjen dialoginen levittäminenErja Moore:
Hyvä kirjoittamisen käytäntö ammattikorkea- koulussa
Helena Malmivirta:
Hyvää elämää edistäviä käytänteitä taide-
pedagogiikan keinoin
Kati Peltonen:
Vastuullisuus ja hyvään
elämään ohjaaminen
yrittäjyyskasvatuksen
kontekstissa Arto Mutanen:
Hyveestä ja kasvatuksesta

14.00 – 14.30               Kahvitauko

14.45 – 15.30               Luento: Hyveellinen elämä ja yhteisöllisyys, dosentti Pia Houni
pj.Arto Mutanen

15.30                            Seminaarin päätös, Arto Mutanen, Praban puheenjohtaja

Metodologiaseminaari 2016

  1. Metodologiaseminaari

Teema:          Hyöty: mitä hyöty hyödyttää?

Ajankohta:    27.4.2016

Paikka:          Turun ammattikorkeakoulu, Joukahaisenkatu 3,Turku / Sali Omega, 1krs

Järjestäjät:     Käytäntölähtöisen tutkimuksen yhdistys, Praba ja Turun ammattikorkeakoulu

Metodologiaseminaari on jo perinteeksi muodostunut ammattikorkeakoulututkimuksen perusteiden tutkimusseminaari. Kevään 2016 seminaari on järjestyksessä jo 15. kerta, kun käytäntölähtöisestä tutkimuksesta kiinnostuneet ovat kokoontuneet yhteen. Seminaarin teemat ovat vaihdelleet, mutta aina liittyneet ammattikorkeakoulututkimuksen keskeisiin alueisiin. Tänä vuonna seminaarin teemana on Hyöty, miten hyöty hyödyttää? Tarkoituksena on pohtia ja problematisoida hyötyä ja hyödyllisyyttä; onko hyödyllinen aina hyvästä. Teemaan liittyen on mahdollista julkaista artikkelikirja. Mikäli tämä toteutuu, esitysten pitäjien on mahdollista kirjoittaa artikkeli esityksensä pohjalta.

Seminaarissa järjestetään osallistujien tutkimussessioita, johon toivomme keskustelua herättäviä alustuksia. Alustusten toivotaan problematisoivan väljästi seminaarin teemaa.

Pyydämme osallistujia lähettämään lyhyt tiivistelmä (100-200 sanaa) esityksestä, josta käy ilmi esittäjän nimi ja organisaatio sekä lyhyt kuvaus alustuksen tematiikasta. Tiivistelmä tulee lähettää sähköpostilla osoitteeseen metodologiaseminaari@gmail.com 5.4.2016 mennessä. Samaan osoitteeseen voit halutessasi myös ilmoittaa seminaari-osanottosi. Toki paikalle saapuminen myös tulkitaan ilmoittautumiseksi.

Ohjelma

9.00 – 9.30 Ilmoittautuminen

9.30 –  9.45 Seminaarin avaus: Esko Ovaska TKI-johtaja, Turun ammattikorkeakoulu

9.45 – 10.00 ARENEN tervehdys:  Riitta Rissanen ARENE toiminnanjohtaja10.00 – 10.45 Osmo Kivinen, professori / johtaja RUSE, Turun Yliopisto
(http://ruse.utu.fi/staff/employee/21/)

  • Hyödylliset ammattikorkeakoulut

10.45 – 11.15  Keskustelua

11.30 – 12.30 Lounas

12.30 – 14.00 Rinnakkaiset sessiot
Linkki sessio-esityksiin (http://www.praba.fi/?page_id=263)

14.00 – 14.30 Kahvitauko

14.45 – 15.30  FT Inkeri Koskinen, Helsingin yliopisto, Finnish Centre of Excellence in the Philosophy of the Social Sciences (TINT) (http://www.helsinki.fi/tint/people.htm)

15.30 – 16-00 PraBan vuosikokous
Linkki esityslistaan (http://www.praba.fi/?page_id=254)

Kirjoittajakutsu 1.1.2014

Tervetuloa kirjoittamaan Ammattikasvatuksen aikakausikirjan teemanumeroon: Käytäntölähtöinen tutkimus ammattikasvatuksen oppimisympäristöissä

Mistä käytäntölähtöisyydessä on mahdollisesti kyse? Entä käytäntölähtöisellä tutkimuksella?

Käytäntölähtöisellä tutkimuksella on monenlaisia merkityksiä riippuen kirjoittajan tiede-, koulutusala- tai työalataustasta. Yleisesti käytäntölähtöisen tutkimuksen tavoitteena on kuitenkin tuottaa uutta tietoa tai uusia näkökulmia erilaisten oppimisen, koulutuksen ja työelämä toimijoiden tueksi. Käytäntölähtöistä tutkimusta sivuavat myös teemat käyttäjälähtöisyys, asiakaslähtöisyys sekä osallistava kehittäminen. Ajankohtaisena haasteena on ammattikasvatuksen oppimisympäristöjen muuttuminen myös teknologian kehityksen myötä.

Olemme kokoamassa Käytäntölähtöistä tutkimusta ammattikasvatuksen oppimisympäristöissä käsittelevää artikkelikokoelmaa Ammattikasvatuksen aikakausikirjaan. Tavoitteenamme on monitieteinen kokonaisuus, jossa aihetta voi lähestyä esimerkiksi teoreettisten ja empiiristen artikkeleiden avulla.

Maksimissaan 200 sanan ideapaperit pyydetään lähettämään 1.3. mennessä Hannu Kotilalle. Hyväksymisestä ilmoitetaan 15.3. mennessä ja valmiiden artikkelikäsikirjoitusten takaraja on 1.5.2014. Lehden teemanumeroon voi tarjota referee- tai yleisluonteisempia artikkeleita. Teemanumero julkaistaan loppuvuodesta 2014

Linkki lehden kirjoittajaohjeisiin:
http://www.okka-saatio.com/aikakauskirja/ohjeitakirjoittajalle.php
Ohjeet kannattaa lukea huolellisesti.

Lisätietoa ja tukea:
Hannu Kotila (hannu.kotila (at)haaga-helia.fi)
Hämäläinen Raija (raija.h.hamalainen(at)jyu.fi)

Julkaisulla on merkityksellinen rooli osaamisen jakajana ja omien tutkimustulosten tunnetuksi tekijänä.

Metodologiaseminaari 2014

13. metodologiaseminaari: Kehittäjän etiikka
keskiviikkona 2.4.2014, 10.00–15.00

PraBa ry:n metodologiaseminaari on jo perinteeksi muodostunut ammattikorkeakoulututkimuksen perusteiden tutkimusseminaari. Seminaarin teemat ovat vaihdelleet mutta ne ovat aina liittyneet ammattikorkeakoulututkimuksen keskeisiin alueisiin. Kevään 2014 seminaarin teemana on kehittäjän etiikka. Seminaarin yhteistyökumppanina toimii Arcada. Seminaari Arcadan sivuilla: http://www.arcada.fi/fi/node/2228

Seminaari järjestetään Arcadan pienessä auditorissa, keskiviikkona 2.4.2014, 10.00 – 15.00.
Viimeinen ilmoittautumispäivä on 27.3.2014.

Ohjelma:
10.00 Tervetuloa
Arcadan ja PraBa ry:n (Käytäntölähtöisen tutkimuksen yhdistys) edustaja

10.30 Tutkimusetiikka ammattikorkeakouluympäristössä (suomeksi)
Jyrki Kettunen, dosentti, Arcada, Tutkimuseettinen neuvottelukunta www.tenk.fi

11.30 – 13.00 Tutkimussessiot

Seminaarissa järjestetään osallistujalähtöisiä tutkimussessioita, johon toivomme keskustelua herättäviä alustuksia. Alustusten toivotaan problematisoivan seminaarin teemaa. Esitysten teemat voivat käsitellä esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan etiikkaa, tutkijan, kehittäjän tai opiskelijan roolia tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, eettisiä kysymyksiä, yritysyhteistyötä ja hyviä käytäntöjä.

Pyydämme osallistujia lähettämään lyhyen suomen-, ruotsin- tai englanninkielisen tiivistelmän (100-200 sanaa) esityksestä ennakkoon. Esityksen tulee sisältää esittäjän nimi ja organisaatio sekä lyhyt kuvaus alustuksen tematiikasta. Tiivistelmä lähetetään 3.3.2014 mennessä sähköpostilla osoitteeseen metodologiaseminaari@gmail.com.

13.00 – 13.45 Omakustanteinen ruokailu

13.45 – 14.00 PraBan vuosikokous

14.00 – 15.00 Kehittäjän etiikka –dialogi (suomeksi)
Lars Lundsten, Arcada, dosentti Svenska social- och kommunalhögskolan ja Ritva Engeström, dosentti Helsingin yliopisto

Kirjoittaja-ohjeet, Kestävä innovointi

Teemat: Innovaatiot ja oppiminen, innovaatiot projektitoiminnassa

 Käytäntölähtöisen tutkimuksen yhdistys – Finnish Society for Practice Based Inquiry (PraBa) valmistelee kirjahanketta 12. metodologiaseminaarin teeman pohjalta. Kirjan julkaisemisesta on alustavasti sovittu Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa sen julkaisutoimikunnassa. Kirjan toimittajina ovat Arto Mutanen, Liisa Vanhanen-Nuutinen ja Tiina Rautkorpi. Kirjan tavoitteena on tuoda esiin käytäntölähtöisiä innovaatiojärjestelmiä ja -menetelmiä sekä tapausesimerkkejä eettisesti kestävästä innovoinnista (luonnon ja ihmisen kannalta) suhteessa tutkimus ja kehitystoimintaan ja oppimiseen. Kirjaan on alustavasti ajateltu mahtuvan noin 10 – 15 artikkelia.

Artikkelien toivotaan sisältävän johdannon, perusidean esittelyn, varsinaisen artikkelitekstin sekä johtopäätökset. Artikkelin johdannossa asetetaan tekstin idea laajempaan käsitteelliseen ja metodologiseen kehykseen.

Artikkeleiden valmistelu

Kirjan valmistelussa hyödynnetään toimitus- ja refereemenettelyä. Artikkelien ensimmäiset versiot tulisi toimittaa 31.10. mennessä. Palautteet lähetetään kirjoittajille joulukuun alussa. Saadun palautteen perusteella kirjoittajalle jää pari kuukautta aikaa viimeistellä artikkelinsa.

Kirjoittajien tulee hyväksyä se periaate, että toimitustyössä tekstiin tehdään mahdollisesti joitakin lisäyksiä, muokkauksia tai poistoja.

Kirjan valmistelussa noudatetaan seuraavaa aikataulua

15. 8. 2013   mennessä tieto artikkelin alustavasta otsikosta toimittajille. Koska Tiina edustaa kirjan käytännön julkaisijatahoa, pyydämme kaikki artikkeli-ideat sähköpostissa hänelle ja tiedoksi muille ja teemme sitten tarkemman työnjaon.

tiina.rautkorpi(at)metropolia.fi

liisa.vanhanen-nuutinen(at)haaga-helia.fi,

arto.mutanen(at)gmail.com

 

31.10. 2013              artikkelin ensimmäinen versio toimittajille

joulukuu 2013         toimittajien palautteet kirjoittajille

kevät 2014               viimeistelyaikataulu vahvistuu julkaisupäätösten jälkeen

huhtikuu 2014          kirjan julkistus Metodologiaseminaarin yhteydessä.

 

Kirjassa noudatettava alustava jäsennys

Mukana voi olla sekä teoreettisia artikkeleita että käytännöllisiä tapauskuvauksia teemoista innovaatiot ja oppiminen ja innovaatiot projektitoiminnassa. Kirjan kohdeyleisöä ovat asiantuntijat ja opettajat. Keskiössä on menetelmien esittely ja arviointi ja toiminnan kestävyyden ja vaikuttavuuden pohdinta. Jos aineistossa on tehtävä karsintaa, valinta voi perustua uutuusarvoon ja lisäksi kirjaan toivotaan esityksiä koulutuksen eri alueilta (tekniikka, liiketalous, sosiaaliset innovaatiot jne.). Kirjoittajia pyydetään lähettämään 15.8. mennessä paitsi artikkelinsa alustava otsikko, myös tarvittaessa parin lauseen täsmennetympi kuvaus siitä mitä uutta artikkeli tuo innovaatiokeskusteluun (ks. kriteerit alla).

Kirjoittajien kannattaa huomioida etukäteen ne kriteerit, joilla artikkelia arvioidaan ja joihin mahdolliset korjausesitykset perustuvat.

  1. Kuvataanko artikkelissa kirjan teemojen kannalta keskeisiä kysymyksiä.
  2. Miten artikkeli tarjoaa vastauksia esitettyihin kysymyksiin
  3. Mitä uusia näkökulmia artikkeli tuo kirjan teemoihin.
  4. Mitä uusia näkökulmia artikkeli tuo valitun teeman piirissä käytyyn aiempaan keskusteluun.
  5. Artikkelin luettavuus, havainnollisuus ja yleinen kiinnostavuus.
  6. Kirjan tulee kokonaisuutena huomioida koulutus- ja tieteenalat ylittävä näkökulma.

Kirjoitusohjeet

Artikkelin ideaalikoko on 10 – 15 liuskaa pienimällä rivivälillä kirjoitettuna. Yhdelle sivulle tulee tällöin noin 3000 merkkiä tai noin 350 sanaa.

Metropolian julkaisualusta annetaan kirjoittajien käyttöön artikkelin viimeistelyvaiheessa. Tekstissä käytetään Harvardin järjestelmän mukaisia tekstiviite- ja lähdemerkintöjä.

Esimerkkejä:

(Nuolijärvi 1994: 11)

– kirjallinen lähde (kirja, raportti, artikkeli tms.)

(Järvinen 2002)

– Internet- tai suullinen lähde tms.

(Pulkkinen – Poutanen 1997: 28)

– kaksi tekijää

(Kauranen ym. 1993: 94)

– enemmän kuin kaksi tekijää

(Benson 1978: 35; Härmälä 1985: 78–79)

– kaksi lähdettä

(Nanotechnology Programme 2000: 46)

– julkaisu, jolla ei tekijää

(Raahen Tietokonealan Oppilaitoksen Ohjelmistopankki)

– julkaisija yhteisö, ei henkilötekijää

– julkaisutiedot vajaat: vuosiluku ja sivunumero puuttuvat esitteet (ym.)

(ISO 690.1987: 4)

– viittaus standardiin, piste selvyyden vuoksi

(Suomen kielen perussanakirja 1993 s.v. johtaa)

– viittaus (tieto)sanakirjan artikkeliin

(L255/1995 § 9) tai (AsiakJulkL § 5)

-viittaus säädökseen

– lain käyttönimi mainitaan tekstissä (esim. Ammattikorkeakoululaki)

Lähdeluettelo

1) Tekijä (sukunimi + etunimi)

2) Julkaisuvuosi

3) Julkaisun nimi

4) Julkaisupaikka ja julkaisija

Esimerkkejä:

Kauranen, Ilkka – Ropponen, Pasi – Aaltonen, Mika 1993: Tutkimusraportin

kirjoittamisen opas. Otaniemi: TKK.

(Huom. Lähdeluettelossa tekijöiden nimen väliin tulee ajatusviiva – (jonka

molemmin puolin tulee väliviiva, siis toisin kuin tekstiviitteessä)

Korpela, Jukka 2003: Tekijänoikeusfakki. Verkkodokumentti. Päivitetty 24.1.

JULKAISUTOIMIKUNTA 2011/LS

10 (11) http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/tekoik.html. Luettu 14.10.2004.

Insinööriliitto: Insinööriliitto – Tutkimukset. Verkkodokumentti.

http://www.insinooriliitto.fi/asp/empty.asp?P=338&PS=root. Luettu 27.1.2003.

Nanotechnology Programme 2002. Technology Programme Report 17/2002.

Helsinki:TEKES.

Nuolijärvi, Pirkko 1994: Talousrikollinen televisiohaastattelussa. Vastauksen

muotoilemisen problematiikkaa. Teoksessa Majapuro, Marketta – Nikko, Tuija (toim.): Talous ja kieli

2. Helsingin kauppakorkeakoulun Julkaisuja D–211. 228–244.

Taube, Karin 1998: Portfolio. Oppimisen suunnittelu ja arviointi. Suom. Maarit

Tillman. Jyväskylä: Tietosanoma.

ISO 9004. 2000. Quality management system – Guidelines for performance

improvements. 2nd edition. Geneve: International Organization for Standardization.

Korteila, Mari 2003: Matkapuhelimen terveysvaikutuksia tutkittu liian suppeasti. –

Tekniikka & Talous 3.1.

Raahen Tietokonealan Oppilaitoksen Ohjelmistopankki: Pieni suuri CD-ROM. Esite.

Petäjistö, Pekka 2004. Osastopäällikkö. Tietoyritys. Espoo. Haastattelu 20.1.

L256/1995. Laki ammattikorkeakouluopinnoista. 3.3.1995.

AsiakJulkL. Laki yleisten asiakirjojen julkisuudesta. L 83/1951. 9.2.1951.

 

 

Praban Historiaa

Praba pyrkii jäsentämään käytäntölähtöisen tutkimuksen ja työelämän kehittämiseen liittyviä näkökulmia eri suunnista. Käytäntölähtöisyys on yksi tapa jäsentää myös ammattikorkeakoulun tehtävää.

Praban Idea syntyy

Yhdistyksen perustamisesta käytäntölähtöisestä tutkimuksesta kiinnostuneille ja käytäntötutkimusta tekeville tutkijoille keskusteltiin julkisesti todennäköisesti ensimmäisen kerran toukokuussa 2005. Tuolloin pidettiin Ammattikorkeakoulujen kehittäjäverkoston (KeVer) metodologia-tutkimusryhmän järjestämä – jo perinteeksi muodostunut – kevätseminaari Helsingissä.

Seminaarin loppukeskustelussa nousi esiin kysymys, miten koota yhteen lähestymistavasta kiinnostuneita tutkijoita ja muita toimijoita niin ammattikorkeakoulu- kuin yliopistosektoriltakin. Yhtenä vaihtoehtona nousi esiin idea oman yhdistyksen perustamisesta.

Ajatus jalostuu

Ajatusta yhdistyksestä kehiteltiin tuoreeltaan edelleen työpalaverissa, joka järjestettiin asiasta kiinnostuneen ydinjoukon toimesta Lahdessa kesäkuussa 2005. Palaverissa keskusteltiin mahdollisesti perustettavan yhdistyksen tarkoituksesta, toimintamuodoista, nimestä ja sen suhteesta KeVeriin: opetusministeriön rahoittamaan verkostohankkeeseen, jonka tavoitteena oli koota yhteen ammattikorkeakoulutusta tutkivia ja kehittäviä henkilöitä niin ammattikorkeakouluista kuin yliopistoista ja tutkimuslaitoksista.

15.6.2005 päivätyssä muistiossa todetaan, että yhdistyksen tarkoituksena olisi ylläpitää yhteisöä, jonka jäsenet edistävät ja tekevät työelämää, aluekehitystä ja ammatillista asiantuntijuutta tukevaa tutkimusta. Yhdistyksen nimi muotoutui jo tuolloin muotoon Käytäntölähtöisen tutkimuksen yhdistys – työnimeksi tuli Käly.

Yhdistys ajateltiin perustaa KeVerin rinnalle tai oikeammin sen toiminnallisiin puitteisiin – jatkamaan ja kannattelemaan KeVerin piirissä syntynyttä toimintaa projektin joskus päättyessä.

Yhdistys perustetaan

Käytäntölähtöisen tutkimuksen yhdistys perustettiin virallisesti Oulussa pidetyn KeVerin tutkimusseminaarin yhteydessä. Yhdistyksen perustamiskirja on allekirjoitettu 11.10.2006. Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi yhdistyksen merkittäväksi yhdistysrekisteriin 28.3.2007.

Yhdistyksen ensimmäinen vuosikokous pidettiin Helsingissä 10.10.2007 – jälleen KeVerin tutkimusseminaarin yhteydessä – jolloin sille valittiin myös ensimmäisen kerran puheenjohtaja ja hallitus.

Toiminta vakiintuu ja profiili terävöityy

 Yhdistys on toiminut aktiivisesti perustamisestaan lähtien ja yhdessä KeVerin kanssa se on ollut rakentamassa yhteistyöfoorumia sekä ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa että tutkimuslaitoksissa toimiville käytäntötutkimuksen ja korkeakoulutuksen asiantuntijoille.

KeVerin toiminnan lähestyessä päätöstään Käytäntölähtöisen tutkimuksen yhdistyksen profiilia haluttiin terävöittää, mikä merkitsi myös tutuksi tulleen Käly-lyhenteen jäämistä historiaan. Lokakuussa 2009 yhdistyksen englanninkieliseksi nimeksi tuli Finnish Society for Practice Based Inquiry, josta johdettiin yhdistykselle myös uusi lyhenne PraBa. Uudistuksessa yhdistys sai myös oman ulkoisen ilmeen.

KeVerin toiminnan päätyttyä vuoden 2009 lopussa PraBa pyrkii jatkamaan hankkeessa syntyneitä hyviä käytäntöjä tiiviissä yhteistyössä Korkeakoulututkimuksen seuran (CHERIF) ja Ammattikoulutuksen tutkimusseuran (OTTU) kanssa.Yhteistyömuotona ovat mm. vuosittaiset seminaarit, joiden teemat painottuvat vuoroin käytäntölähtöisen tutkimuksen metodologiaan, korkeakoulujärjestelmään ja ammatilliseen asiantuntijuuteen.

Metodologiaseminaari 2013

12. Metodologiaseminaari torstai 25.4.2013

Teemana Kestävä innovointi

 (12th Congress of Methodology: Practice Based Inquiry,Sustainable innovation)

8.30 Aamukahvi

9.00 Tervetuloa pohtimaan innovaatioiden metodologiaa

vararehtori Vesa Taatila ja Käytäntölähtöisen tutkimuksen yhdistyksen Praba ry:n edustaja

9.15 Keynote  Mikä innovoinnissa on kestävää, mikä muuttuvaa? (Innovation Practices and Principles: The New, the Old, and the Durable),

Innovaatiojohtamisen professori Liisa Välikangas, Aalto-yliopisto

yleisökeskustelua

10.15 Tekniikan opetus uuden edessä (Technical Training is Heading for the Future)

Meteli-hankkeen johtaja Seija Ristimäki, Metropolia ammattikorkeakoulu

10.40 Järki ja innovointi (Reason and Innovation)

Tutkija, dosentti Arto Mutanen, Merisotakoulu

yleisökeskustelua, ruokailu

12.15 Praban vuosikokous

12.30 Rinnakkaissessiot tiimityötiloissa, muodostetaan abstraktien perusteella

Innovaatiot ja oppiminen (Innovations in and for Learning)

Innovaatiot projektitoiminnassa (Innovations in Projects)
kahvi sessioiden lomassa

15.30 Päivän yhteenveto

16.00 Seminaarin päätös

Paikka: Metropolia Ammattikorkeakoulu  Leppävaara, Vanha Maantie 6