Hyvä elämä -kirja sai paljon positiivista palautetta. Käytäntölähtöisen tutkimuksen yhdistys on aloittamassa uutta kirjanhanketta. Kirjan nimeksi on alustavasti sovittu hyöty.
Hyöty
Hyöty on jotain tavoiteltavaa. Kuitenkaan kukaan ei oikeastaan tiedä, mitä hyöty on tai miksi juuri se olisi tavoiteltavaa. Lienee käsitteellisesti selvää, ettei haitta voi olla toimintojemme viimekätinen tavoite. Kuitenkaan tämä ei riitä luonnehtimaan hyötyä. Eri aikakausina hyödyllä on tarkoitettu eri asioita. Miten hyöty on muuntunut historian saatossa. Voiko hyödyllinen muuntua hyödyttömäksi tai jopa haitalliseksi? Miten hyöty liittyy kasvatukseen? Hyötyä ja hyödyllisyyttä ei tule tarkastella vain filosofis-käsitteellisesti, vaan myös käytännöllisesti. Hyöty on monien käytännöllisten pyrkimystemme eksplisiittisesti ilmaistu tavoite. Millaisia asioita tällöin tavoittelemme? Onko tällainen hyöty relatiivista joihinkin, mahdollisesti ilmaisemattomiin, oletuksiin tai intresseihin?
Kirja jakautuu alustavasti seuraaviin pääteemoihin:
I Hyödyn filosofiset perusteet
1700-lukua kutsutaan yleisesti hyödyn aikakaudeksi. Tuolloin moderni luonnontieteellinen tutkimus kehittyi ja tieteen ja inhimillisten tarpeiden välinen yhteys alkoi tulla yhä selkeämmin esiin. Kuitenkin tällöin tiedettä tehtiin samalla myös Jumalan kunniaksi. Humboldtin yliopisto ei ollut vain huippututkimukseen tai hyödylliseen tutkimukseen keskittyvä tutkimuslaitos, vaan pedagoginen laitos, jonka keskeinen tehtävä oli kasvatuksellinen. Siten tutkimus ja kasvatus olivat jälleen yhdessä. Mitkä tekijät tekevät jostain aikakaudesta hyödyn aikakauden? Mikä on se hyöty, jota aikakausi tavoittelee tai tulisi tavoitella?
II Hyödylliset projektit
Tutkimuksen hyödyllisyydestä puhuttaessa ei useinkaan tuoda esiin mitä hyödyllä tarkoitetaan tai kenen hyötyjä ensisijaisesti on ajateltu. Onko innovaatioista hyötyä? Onko hyödyllistä kiihdyttää ideointia erilaisin projektein? Kenelle siitä on hyötyä? Puhuttaessa esimerkiksi hyötyliikunnasta, nähdään liikunta instrumentaalisena asiana. Miten instrumentalismi liittyy hyötyyn? Palveleeko tällainen instrumentalismi samalla kertaa eri asioita? Miten käy, jos projektilla ei ole (reaalista) kohdetta? Muuntuuko hyöty vain subjektiiviseksi tuntemukseksi?
III Hyödyllinen hallinto
Weberillä byrokratia ei ollut vain kasvoton koneisto, joka alistaa ihmiset alleen. Byrokratian tarkoitus oli tuottaa oikeudenmukaista ja läpinäkyvää hallintoa. Tällainen tekee organisaatioista parempia sekä siellä työskenteleville että sen ”kohteiksi” joutuville. Miten hallinto on nykyisin hyödyksi? Tai kenen hyödyksi hallinto toimii? Miten hallinnon karsiminen hyödyntää ihmisiä tai yhteiskuntaa? Mitä on ”turha byrokratia”? Kun karsitaan byrokratiaa, niin onko vaarassa, että samalla Weberin asettamat byrokratian positiiviset puolet (esim. oikeudenmukaisuus ja avoimuus) samalla katoavat?
Artikkeleiden valmistelu
Kirjan valmistelussa hyödynnetään toimitus- ja refereemenettelyä. Artikkelin hyväksyminen kirjaan tapahtuu vasta referee-lausuntojen perusteella. Kirjoittajien tulee hyväksyä se periaate, että toimitustyössä tekstiin tehdään mahdollisesti joitakin lisäyksiä, muokkauksia tai poistoja. Kirjan valmistumisaikataulu on tarkemmin alla. Emme maksa kirjoittajille palkkiota.
Kirjan toimittajat ovat Arto Mutanen (arto.mutanen@gmail.com), Pia Houni (pia.houni@ttl.fi) ja Jarmo Mäntyvaara (jarmo.mantyvaara@turkuamk.fi).
Kirjan valmistelussa noudatetaan seuraavaa aikataulua:
1.12.2016 Lähetettävä toimittajalle otsikko ja lyhyt kuvaus artikkelista
5.5.2017 Lähetettävä toimittajalle artikkelin ensimmäinen versio
Referee-kierros:
14.8.2017 Toimittaja lähettää referee-kommentit ja muokkauspyynnöt artikkeleihi
15.9.2017 Muokatut artikkelit toimittajalle
31.9.2017 Toimittaja ilmoittaa hyväksynnästä
Tämän jälkeen tekninen toimitustyö, kirjoittajien mahdollisuus tarkistaa artikkelin lopullinen muoto sekä kirjan painatus myöhemmin ilmoitetun aikataulun mukaisesti.
Kirjan kustantaja varmistuu myöhemmin.
Artikkelin ideaalikoko on 10-12 liuskaa.
Taittoteknisistä syistä pyydämme välttämään alaviitteitä.
Lähdeluettelo- ja viittausohjeet löytyvät Käytäntölähtöisen tutkimuksen yhdistyksen verkkosivulta